Monikielisyys on yksi kahdeksasta avaintaidosta, joita jokainen tarvitsee itsensä toteuttamista, terveellistä ja kestävää elämäntapaa, työllistyvyyttä, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta varten, kuten EU:n jäsenvaltiot totesivat elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetussa neuvoston suosituksessa.
Siitä huolimatta liian monet eurooppalaisnuoret eivät koulusta valmistuttuaan osaa käytännössä mitään toista kieltä.
Vuosina 2011–2012 toteutettiin 14 EU-maassa eurooppalainen kielitaitotutkimus. Se osoitti, että
- 42 % tutkimukseen osallistuneista 15-vuotiaista koululaisista saavutti ensimmäisessä vieraassa kielessään tason ”itsenäinen kielenkäyttäjä” (kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1/B2)
- 25 prosenttia saavutti saman tason toisessa vieraassa kielessään
- 14 prosenttia oppilaista ei ollut saavuttanut edes perustasoa missään vieraassa kielessä.
Siitä syystä EU on asettanut varhaisiän kieltenopetuksen ja kieltenoppimisen ensisijaiseksi tavoitteeksi. EU:n opetusministerit antoivat 22. toukokuuta 2019 neuvoston suosituksen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen.
Varhaisen kieltenoppimisen merkitystä korostetaan myös neuvoston suosituksessa laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä.
Kielitaidon parantaminen
EU:n tason strategia kieltenoppimisen edistämiseksi esitetään neuvoston suosituksessa kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen. Suosituksessa jäsenvaltiot sopivat seuraavista tavoitteista:
- edistetään kieltenoppimista oppivelvollisuuskoulutuksen loppuun saakka auttamalla kaikkia nuoria hankkimaan koulukielensä tai -kieltensä lisäksi vähintään yhden muun eurooppalaisen kielen taidon
- kannustetaan nuoria hankkimaan jossakin muussa (kolmannessa) kielessä tason, joka mahdollistaa Euroopan neuvoston kieliä koskevassa yhteisessä eurooppalaisessa viitekehyksessä tarkoitetun sujuvan vuorovaikutuksen
- edistetään kokonaisvaltaisten lähestymistapojen kehittämistä kielten opetuksen ja oppimisen parantamiseksi kansallisella, alueellisella, paikallisella ja koulutasolla
- tuodaan koulutuksessa esiin kielitietoisuutta ja luodaan kielten oppimiselle osallistavat puitteet, joissa otetaan huomioon erilaisten oppijoiden kielitaito
- varmistetaan, että useammilla kieltenopettajilla on mahdollisuus opiskella ulkomailla
- tunnistetaan ja edistetään osallistavia ja monikielisiä innovatiivisia opetusmenetelmiä ja hyödynnetään EU:n tason välineitä ja foorumeita, kuten School Education Gateway -portaalia (kouluopetuksen eurooppalainen verkkofoorumi) ja eTwinning-verkostoa.
Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään suosituksen tieteellinen tausta ja tosiseikat.
Monikieliset opetusryhmät
Maahanmuuttajalasten mukana luokkahuoneisiin EU:ssa tulee paljon uusia kieliä ja erilaista kielitaitoa. Tästä voivat hyötyä niin oppilaat, koulut kuin koko yhteiskunta.
Koko EU:n tasolla muulla kuin äidinkielellään opiskelevien määrä on vähän alle 10 prosenttia, mutta se vaihtelee eri jäsenvaltiossa Puolan 1 prosentista Luxemburgin 40 prosenttiin.
On tarpeen miettiä, miten voitaisiin parhaiten hyödyntää tähän EU:n kielelliseen monimuotoisuuteen liittyvää potentiaalia. Tutkimustiedon mukaan maahanmuuttajalapset menestyvät ikätovereitaan heikommin perustaitojen hankkimisessa.
Koulujen on mukautettava opetusmenetelmiään niin, että lasten erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat otetaan positiivisella tavalla osaksi oppimista ja kaikki oppilaat pystyvät menestymään koulussa.
Koulujen kielellinen monimuotoisuus, monikieliset opetusryhmät ja kielitietoisuuden kehittäminen kouluissa sisältyvät uuteen Tie koulumenestykseen -aloitteeseen.