Tie koulumenestykseen

Miksi koulumenestys on tärkeää?

Kouluopetuksella on keskeinen merkitys, sillä se auttaa kaikkia lapsia ja nuoria hyödyntämään koko potentiaaliaan ja edistää sen myötä osallistavia, oikeudenmukaisempia ja vauraampia yhteiskuntia.

Kouluopetus auttaa myös kehittämään tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan elämässä menestymiseen ja siihen, että yksilöistä voi kehittyä aktiivisia, vastuullisia, selviytymiskykyisiä ja yhteiskuntaelämään osallistuvia kansalaisia, joiden oppiminen jatkuu koko elämän ajan.

Se, että varmistetaan kaikille mahdollisuus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen ja tarjotaan lapsille ja nuorille elämässä tarpeelliset valmiudet auttaa tekemään yhteiskunnista tasa-arvoisempia ja vauraampia.

Perustaitojen (luku- ja laskutaito sekä luonnontieteet) hallitseminen on olennaisen tärkeää oppilaiden myöhemmän opiskelumenestyksen ja tulevaisuudennäkymien kannalta.

Keskiasteen koulutuksessa hankittuja taitoja ja osaamista pidetään yhä useammin työmarkkinoille pääsyn vähimmäisedellytyksenä sekä täysipainoisen ja terveen elämän perustana.

Nykytilanne

Perustaitojen merkityksestä huolimatta joka viidennellä 15-vuotiaalla nuorella EU:ssa ei ole edelleenkään riittävää luku- tai laskutaitoa tai luonnontieteiden osaamista (OECD:n Pisa-tutkimus, 2018).

Koulunkäynnin keskeyttäneiden nuorten osuus on noin 10 prosenttia EU:ssa, ja ainoastaan 84,3 prosenttia 20–24-vuotiaista on suorittanut keskiasteen koulutuksen (Eurostat, 2020).

Sosioekonominen ja kulttuurinen tausta on edelleen tärkein oppilaiden koulutustuloksia määrittävä tekijä.

Köyhempien alueiden lapset ja perheet suoriutuvat heikommin koulussa kuin heidän etuoikeutetummassa asemassa olevat verrokkinsa.

Samalla tavoin perustaidoissa alisuoriutuvien osuus on maahanmuuttajataustaisten oppilaiden joukossa paljon suurempi kuin kantaväestöä edustavien oppilaiden keskuudessa.

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat keskeyttävät koulunkäynnin todennäköisemmin perustaitoja saavuttamatta.

Lisäksi nähtävillä on huolestuttavia merkkejä (OECD:n PISA-tutkimus, 2018) siitä, että oppilaiden hyvinvointi ja tunne kouluun kuulumisesta heikkenee ja kiusaaminen on yleistä, millä on haitallinen vaikutus oppilaiden kehitykseen ja koulumenetykseen.

Mitä Euroopan unioni tekee näiden ongelmien ratkaisemiseksi?

Euroopan komissio haluaa edistää EU:n jäsenmaiden välistä toimintapoliittista yhteistyötä näihin haasteisiin vastaamiseksi ja on siksi käynnistänyt uuden ”Tie koulumenestykseen” ‑aloitteen

Aloitteessa yhdistyy erilaisia välineitä, muun muassa toimintapoliittinen ohjaus, vertaisoppiminen, tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto ja taloudelliset kannustimet, joilla pyritään edistämään toimintapoliittisen uudistuksen toteuttamista.

Komissio aikoo esittää vuonna 2022 ehdotuksen neuvoston suositukseksi aiheesta ”Tie koulumenestykseen”. Suosituksessa kehotetaan laatimaan näyttöön perustuvia, yhtenäisiä yhteistoimintastrategioita ja toimia alisuoriutumista ja koulunkäynnin keskeyttämistä vastaan.

Jäsenmaita kannustetaan tehostamaan kattavien toimenpiteiden kehittämistä ja toteuttamaan toimia kaikilla koulutustasoilla – varhaiskasvatuksessa, alemman ja ylemmän perusasteen koulutuksessa ja keskiasteen koulutuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa.

Niitä pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota seurantaan, ennaltaehkäisyyn (myös oppilaiden motivaatioon) ja väliintuloon ja yhdistämään nämä toimiin, kuten uuden mahdollisuuden tarjoaviin koulutusohjelmiin, joilla tuetaan niitä, jotka ovat keskeyttäneet koulutuksensa suorittamatta toisen asteen tutkintoa.

Toimien olisi perustuttava vankkaan monialaiseen yhteistyöhön, ja niissä olisi oltava mukana sidosryhmiä eri politiikan aloilta, kuten nuoriso-, kulttuuri-, urheilu-, sosiaali-/hyvinvointi-, työllisyys- ja terveydenhuoltopolitiikan aloilta.

Neuvoston suositus

Suosituksessa, joka on eurooppalaista koulutusaluetta koskeva aloite, käsitellään seuraavia ulottuvuuksia:

koulujen hallinto ja johtaminen, mukaan lukien laadunvarmistus
oppimisympäristöt – opetussuunnitelmat, arviointi, kohdennettu tuki ja työkalut ja siirtyminen koulutustasolta toiselle
oppijat sekä oppimisilmapiiri siten, että erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden hyvinvointiin ja myönteiseen vuorovaikutukseen tukien oppilaiden moninaisuutta ja hyvinvointia koulussa
opettajien roolin vahvistaminen koulutuksellisen huono-osaisuuden vähentämisessä
vanhempien ja perheiden osallistuminen koulujen päätöksentekoon ja toimintaan
yhteistyö kouluissa ja niiden ympäristössä sidosryhmien ja laajemman yhteisön kanssa.

Aikajana

Komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta neuvoston suositukseksi.

Kesäkuussa 2021 alkaa julkinen kuuleminen, jossa kerätään palautetta ja mielipiteitä asiasta kiinnostuneilta yksityishenkilöiltä ja organisaatioilta.

Lisäksi ollaan parhaillaan järjestämässä erillisiä kuulemisia koulutus- ja ympäristöalalla toimivien organisaatioiden kanssa.

Komissio hyväksyy ehdotuksen neuvoston suositukseksi vuonna 2022, ja se toimitetaan EU:n koulutusministereille Euroopan unionin neuvostossa, jossa ehdotuksesta keskustellaan ja se hyväksytään.