Koulutus on henkilökohtaisen kehityksen, työllistyvyyden sekä aktiivisen ja vastuullisen kansalaisuuden perusta. Koulutuksen avulla pidetään eurooppalainen yhteiskunta ja talous elinvoimaisina. Pääsy laadukkaan ja osallistavan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen piiriin on jokaisen oikeus. Tämä periaate sisältyy myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin.

Koronapandemia on opettanut, että on olennaisen tärkeää huolehtia siitä, etteivät oppimista ja taitojen kehittämistä haittaavat rakenteelliset esteet heikentäisi ihmisten työllistymisnäkymiä ja osallistumista yhteiskuntaelämään.

Eurooppalainen koulutusalue toimii yhteisvaikutteisesti Euroopan osaamisohjelman ja eurooppalaisen tutkimusalueen kanssa, joista saatavaa tietämystä hyödyntämällä koulutusalueella voidaan luoda vahva perusta Euroopan elpymiselle ja vauraudelle.

Euroopan komission ja EU-maiden yhteistyöllä halutaan saavuttaa yhteinen visio eurooppalaisesta koulutusalueesta suuntaamalla huomio

• koulutuksen laadun ja tasapuolisuuden parantamiseen
• opettajiin, kouluttajiin ja koulujen johtajiin
• digitaaliseen koulutukseen
• vihreään koulutukseen
• eurooppalaisen koulutusalueen rooliin maailmassa

EU:n toimet eri koulutusasteilla:

• varhaiskasvatus ja päivähoito
• kouluopetus
• korkeakoulutus
• aikuiskoulutus
• ammatillinen koulutus

EU-maiden päättäjät hyväksyivät alun perin ajatuksen eurooppalaisen koulutusalueen luomisesta Göteborgissa Ruotsissa vuonna 2017 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa. Ensimmäiset toimenpidepaketit hyväksyttiin vuosina 2018 ja 2019.

Kymmeniä vuosia kestäneen tiiviin yhteistyön tulokset näkyvät:

• Lähes 95 % lapsista saa varhaiskasvatusta neljän vuoden iästä lähtien.
• Yli 40 % nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.
• Lähes 90 % nuorista suorittaa joko toisen asteen tutkinnon tai osallistuu muuhun koulutukseen.
• Erasmus+ -vaihdossa olleista 80 % työllistyy alle kolmen kuukauden kuluttua valmistumisestaan.

Tulokset kertovat huomattavasta edistymisestä, mutta työtä on vielä tehtävänä, sillä

• lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuus on liian suuri
• aikuisten osallistuminen koulutukseen on liian vähäistä.

Euroopan komissio esitti syyskuussa 2020 antamassaan tiedonannossa uudistetun visionsa eurooppalaisesta koulutusalueesta ja konkreettiset toimet sen toteuttamiseksi.

EU:n neuvosto puolestaan antoi helmikuussa 2021 päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista vuosiksi 2021–2030.

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2022 kertomuksen eurooppalaisen koulutusalueen toteutumisen edistymisestä. Kertomuksessa tuodaan esiin tähän mennessä tehtyä työtä ja edessä olevia haasteita.

Vuonna 2023 keskityttiin eurooppalaisen koulutusalueen väliarviointiprosessiin.

EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja asiaankuuluvat sidosryhmät pohtivat tähänastista edistymistä, edessä olevia haasteita ja sitä, miten niihin voidaan vastata.

Väliarviointiprosessi edisti käynnissä olevaa väliarviointia toimista eurooppalaisen koulutusalueen rakentamiseksi. 

Arviointikertomus julkaistaan vuonna 2025.

Eurooppalaisen koulutusalueen strategiset puitteet

Eurooppalaisen koulutusalueen strategiset puitteet edistävät eurooppalaisen koulutusalueen saavuttamista

• tukemalla EU-maiden koulutusjärjestelmien uudistuksia
• vahvistamalla synergioita muiden politiikan alojen, kuten tutkimuksen ja innovoinnin, sosiaali-, työllisyys- ja nuorisopolitiikan sekä EU:n rahoitusvälineiden kanssa, jotta kansallisia uudistuksia voidaan tukea tehokkaammin
• osoittamalla tavoitteita ja indikaattoreita, joilla ohjataan työtä ja tarkkaillaan etenemistä.

Strategiset puitteet tarjoavat rakenteen jäsenvaltioiden ja keskeisten sidosryhmien väliselle yhteistyölle, jotta ne saavuttaisivat yhteisen visionsa.

EU-maiden koulutusjärjestelmien sisältö ja rakenne kuuluvat edelleen kunkin maan kansallisten ja/tai alueellisten viranomaisten toimivaltaan.