Skip to main content

European Education Area

Quality education and training for all

Korkea-asteen koulutusta koskevat aloitteet

Euroopan unioni tekee yhteistyötä korkeakoulujen ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa tukeakseen korkeakoulusektoria. Tavoitteena on auttaa korkeakouluja menestymään ja sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin sekä pitää ne mukana Euroopan elpymiseen ja kriisinkestävyyden parantamiseen tähtäävässä työssä.

Mikä on tavoitteemme?

Tavoitteenamme on kehittää korkeakoulusektorille aidosti eurooppalainen, yhteisiin arvoihin pohjautuva ulottuvuus ja tehdä huippuosaamisesta ja osallistamisesta eurooppalaisen korkeakoulutuksen tunnuspiirteitä. 

Eurooppa voi tukeutua monimuotoiseen ja kukoistavaan korkeakoulusektoriin, jonka juuret ovat syvällä eurooppalaisessa kulttuurissa. Euroopassa on lähes 5 000 korkeakoulua, 17,5 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa, 1,35 miljoonaa korkeakouluopettajaa ja 1,17 miljoonaa tutkijaa. 

Olivat kyseessä sitten tutkimusyliopistot, teknilliset yliopistot, taidekorkeakoulut tai korkeamman ammatillisen koulutuksen oppilaitokset, erityyppiset korkeakoulut ovat eurooppalaisen elämäntavan tunnusmerkki.

Miksi korkea-asteen koulutus on tärkeää?

Korkeakoulusektori vastaa yhteiskunnan ja talouden tarpeisiin, ja sillä on ainutlaatuinen asema koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin leikkauspisteessä.

Sillä on olennainen rooli

  • eurooppalaisen koulutusalueen (EEA) ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamisessa synergiassa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kanssa
  • kestävien ja selvityskykyisten talouksien muovaamisessa sekä vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisemman yhteiskunnan luomisessa
  • kansalaisten osallistamisessa demokraattiseen toimintaan ja erinomaisten työllistymisnäkymien tarjoamisessa eurooppalaisille huippuosaajille, sillä EU:ssa 80 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyy alle kolmen kuukauden kuluessa valmistumisesta.

Koska Eurooppa tarvitsee enemmän huippuosaajia, EU:n jäsenvaltiot ovat asettaneet tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 45 prosenttia 25–34-vuotiaista tulisi olla korkeakoulutettuja.

Tutustu neuvoston päätöslauselmaan eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista

Mitä EU tekee?

Eurooppalainen yliopistostrategia

Strategiassa esitetään keskittymistä neljän keskeisen yhteisen tavoitteen saavuttamiseen:

Eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa 

Toteutetaan ja tuetaan taloudellisesti lippulaiva-aloitteita, jotka ovat näkyvä osoitus eurooppalaisesta lähestymistavasta, jotta autetaan yliopistoja luomaan yhteyksiä ja viemään kansainvälinen yhteistyö uudelle tasolle.

Yliopistojen tukeminen eurooppalaisen elämäntavan sanansaattajina

Tuetaan yliopistoja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavassa laadukkaan ja relevantin osaamisen tarjoamisessa, monimuotoisuuden ja osallistamisen tukemisessa sekä demokraattisten käytäntöjen, perusoikeuksien ja akateemisten arvojen edistämisessä ja suojelemisessa. 

Yliopistojen voimaannuttaminen muutosajureina vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä

Tuetaan yliopistojen vahvaa osallistumista vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseen. EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on antaa yhä useammille nuorille ja elinikäisille oppijoille digitaalisia ja vihreässä siirtymässä tarvittavia taitoja sekä kehittää vihreitä ratkaisuja teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden avulla. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos korkeakoulusektori tekee oman osansa.

Yliopistojen vahvistaminen Euroopan globaalin roolin ja johtajuuden edistäjinä

Entistä tiiviimmällä kansainvälisellä yhteistyöllä Euroopan alueella ja sen ulkopuolella tuetaan yliopistoja näkökulmien laajentamisessa ja globaalin kilpailukyvyn parantamisessa. Tämä puolestaan auttaa lisäämään Euroopan houkuttelevuutta ei vain opiskelupaikkana vaan myös globaalina koulutus-, tutkimus- ja innovointiyhteistyökumppanina.

Strategian toteuttamista tuetaan neljällä lippulaiva-aloittella

  • Laajennetaan Eurooppalaiset yliopistot -aloite koskemaan nykyisten 60 eurooppalaisen yliopiston sijaan yli 500 yliopistoa vuoden 2024 puoliväliin mennessä. Tähän kohdistetaan alustava 1,1 miljardin euron määräraha vuosille 2021–2027. Tavoitteena on kehittää ja jakaa laajemmalle rakenteellista, kestävää ja järjestelmällistä pitkän aikavälin yhteistyötä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin saralla ja luoda eurooppalaisten yliopistojen välisiä kampuksia, joilla opiskelijat, henkilöstö ja tutkijat kaikkialta Euroopasta pääsevät nauttimaan sujuvasta liikkuvuudesta ja luomaan yhdessä uutta tietämystä yli maiden ja tieteenalojen rajojen.
  • Kehitetään korkeakoulujen yhteenliittymille oikeudellinen asema vuoden 2024 puoliväliin mennessä.
  • Tarkastellaan vaihtoehtoja ja tarvittavia toimia eurooppalaisen yhteistutkinnon (yhteinen tutkinto, joka perustuu yhteisiin eurooppalaisiin kriteereihin) toteuttamiseksi vuoden 2024 puoliväliin mennessä. Tutkinnolla tunnustetaan kansainvälisten kokemusten merkitystä korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa ja vähennetään yhteisten ohjelmien toteuttamiseen liittyvää byrokratiaa. 
  • Laajennetaan eurooppalaista opiskelijakorttia koskevaa aloitetta liikkuvuuden helpottamiseksi ottamalla käyttöön yksilöivä eurooppalainen opiskelijatunniste, joka on kaikkien ulkomailla opiskelevien opiskelijoiden saatavilla vuonna 2022 ja kaikkien eurooppalaisten yliopisto-opiskelijoiden saatavilla vuoden 2024 puoliväliin mennessä. 

Strategian tehokas täytäntöönpano vaatii, että investoinnit ja poliittiset painopisteet ovat EU:ssa keskenään yhdenmukaisia kansallisella, alueellisella ja institutionaalisella tasolla. Lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja niiden välillä sekä korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien välillä.

Perehdy eurooppalaisen yliopistostrategian tavoitteisiin

Ehdotus neuvoston suositukseksi tiiviimmän eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön edistämisestä

Ehdotuksella neuvoston kansainvälistä yhteistyötä koskevasta suosituksesta pyritään mahdollistamaan tiiviimpi ja syvempi yhteistyö eri maiden korkeakoulujen välillä. Sillä vastataan nykyisiin haasteisiin ja turvataan yhteisten koulutusohjelmien ja toimien tehokas toteuttaminen, valmiuksien ja resurssien yhdistäminen ja yhteisten tutkintojen myöntäminen.

Saumatonta yhteistyötä haittaavat haasteet johtuvat monista syistä, ja ne vaativat toimia niin kansallisella kuin EU-tasolla.

Ehdotus suositukseksi on ensimmäinen askel koko korkeakoulusektoria koskevien ratkaisujen löytämiseksi, ja sen tavoitteena on tukea korkeakoulujen sopeutumista niiden kaikkien tehtävien eli koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän osalta sekä vaikuttaa positiivisesti yhteiskuntaan ja ekosysteemeihin. 

Ehdotuksessa kehotetaan jäsenmaita asettamaan yhtenäiset ja yhteensopivat poliittiset painopisteet ja luomaan niille tarvittavat edellytykset kansallisella tasolla, jotta mahdollistetaan tiiviimpi ja kestävämpi kansainvälinen yhteistyö. Ehdotuksella kannustetaan myös yhteisten koulutus- ja tutkimustoimien toteuttamiseen ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (Bologna) välineiden tehokkaampaan käyttöönottoon sekä sitoutumaan investointeihin EU:ssa sekä kansallisella, alueellisella ja institutionaalisella tasolla.

Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja laajentaa kansainvälistä yhteistyötä sekä olla hyödyksi opiskelijoille, jotta heidän taitonsa kehittyisivät ja työllistymismahdollisuutensa paranisivat. Tätä tavoitellaan helpottamalla pääsyä opiskelemaan moderneille ja innovatiivisille kansainvälisille kampuksille sekä helpottamalla opiskelua ulkomailla ja mahdollistamalla monialainen oppiminen.

Perehdy ehdotukseen neuvoston suositukseksi tiiviimmän eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön edistämisestä

Lisätoimet

Komissio jatkaa lisäksi seuraavia toimia yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa edistääkseen korkeakoulutuksen muutosta EU:ssa:

  • työ akateemisten tutkintojen automaattisen tunnustamisen hyväksi
  • laadunvarmistuksen parantaminen
  • tutkinnon suorittaneiden seurannan jatkaminen korkeakoulutuksen tulosten tehokkaampaa seurantaa varten
  • STEAM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideala ja matematiikka) ja tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelmien kehittäminen
  • tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin avulla
  • houkuttelevien ja kestävien akateemisten urien eurooppalaisen kehyksen kehittäminen
  • monimuotoisuuden ja osallistamisen eurooppalaisen kehyksen kehittäminen
  • vihreiden ja digitaalisten taitojen tukeminen.

Erasmus+ -ohjelma

Erasmus+- ja Horisontti 2020 -ohjelmien avulla EU tukee kansainvälistä opiskelijavaihtoa, akateemisen henkilöstön ja tutkijoiden työtä sekä korkeakoulujen ja viranomaisten rakenteellista yhteistyötä eri maissa.

Lisätietoa Erasmus+ -ohjelmasta

Korkeakoulutusta käsittelevä työryhmä

Eurooppalaisen koulutusalueen strategiakehyksen puitteissa on perustettu korkeakoulutusta käsittelevä työryhmä vuosille 2021–2025. Työryhmä pyrkii luomaan synergioita korkeakoulusektorin sekä tutkimuksen ja innovoinnin keskeisten toimijoiden välille eurooppalaisella koulutusalueella ja eurooppalaisella tutkimusalueella samalla, kun se varmistaa toimien yhtenäisyyden eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kanssa.

Lisätietoa korkeakoulutusta käsittelevästä työryhmästä

 

Aiheeseen liittyvää