Näin

• edistetään fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä
• kehitetään sosiaalisia ja tunnetaitoja
• parannetaan oppilaiden ja opettajien valmiuksia tehdä terveellisiä valintoja
• luodaan kannustavia ympäristöjä, joissa vaalitaan myönteisiä ihmissuhteita, yhteistyötä, oppimista ja henkilökohtaista kehitystä

Hyvinvointi tai hyvä mielenterveys tarkoittaa dynaamista tilaa, jossa yksilö voi toteuttaa omaa potentiaaliaan, hioa synnynnäisiä valmiuksiaan ja kehittää kykyjään sekä pystyy selviytymään tavanomaisesta kuormituksesta elämässään.

 Kouluhyvinvoinnilla tarkoitetaan

• aktiivista ja merkityksellistä osallistumista sekä oppimiseen että sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvään toimintaan
• myönteistä käsitystä itsestä, kykyä säädellä ajatuksia ja tunteita, itsearvostusta, luottamusta omiin kykyihin ja itsenäisyyden tunnetta
• myönteisten ja kannustavien suhteiden luomista ja ylläpitämistä opettajiin ja koulutovereihin
• kokemusta turvallisuuden, arvostuksen ja kunnioituksen tunteesta
• yhteenkuuluvuuden tunnetta luokkaa ja koulua kohtaan

Osaamisen ja mielenterveyden heikkeneminen

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) tuoreimmat tulokset osoittavat, että perustaidot ovat heikenneet huolestuttavasti ja että koulukiusaaminen on lisääntynyt. Maailman terveysjärjestön näyttö osoittaa, että nykynuoret kokevat mielenterveytensä aiempia sukupolvia heikommaksi. 

Kiusaamisen lisääntyminen

Tutkimukset osoittavat, että kiusaaminen (myös verkkokiusaaminen) on laajalle levinnyt ilmiö, joka vaikuttaa tuhoisasti oppilaiden terveyteen ja oppimistuloksiin sekä lisää koulunkäynnin keskeyttämisriskiä.

Opettajien hyvinvoinnin haasteet

Myös opettajien hyvinvointi on heikentynyt huomattavasti [pdf], ja työuupumus ja stressi lisääntyvät uusien haasteiden edessä, jos saatavilla ei ole riittäviä resursseja, koulutusta ja tukea. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti opettajien terveyteen, itseluottamukseen ja opetuskäytäntöihin. Nämä tekijät lisäävät opettajan ammatista luopumisen todennäköisyyttä.

Koko koulun osallistaminen

Kokonaisvaltainen koulustrategia on yksi tehokkaimmista tavoista tukea lasten ja nuorten hyvinvointia.

Kokonaisvaltaisessa koulustrategiassa tunnustetaan, että koulut, perheet ja yhteisöt ovat oppijaan vaikuttavan toimintaympäristön osia. Tämä tarkoittaa, että päätöksiä ja toimia voidaan tehdä samanaikaisesti useilla tämän toimintaympäristön tasoilla.

Kokonaisvaltaisella koulustrategialla pyritään myös tiiviimpään yhteistyöhön koulun, paikallisyhteisön ja monenlaisten sidosryhmien välillä. Näitä ovat muun muassa

• kunnat 
• terveys- ja hyvinvointipalvelut 
• nuorisojärjestöt
• korkeakoulut

Osallistamalla koulun toimintaympäristön kaikki toimijat voidaan pyrkiä ratkaisemaan sellaisia monimutkaisia ongelmia, joihin kouluilla ei ehkä ole tarvittavaa asiantuntemusta. Tällaiset ongelmat ilmenevät usein koulun ulkopuolella, ja niitä voivat olla esimerkiksi

• sosioekonomiset haasteet
• kulttuuriin ja rotuun perustuva syrjintä
• traumat ja muut lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset
• (verkko)kiusaaminen ja muut väkivallan muodot

Lisätietoa

Tie koulumenestykseen -aloitteella pyritään parantamaan kaikkien oppilaiden oppimistuloksia tiedostaen, että hyvinvointi ja koulumenestys liittyvät kiinteästi yhteen. 

Kouluille tarkoitetuissa tietoiskuissa havainnollistetaan hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen koko järjestelmän kattavan kokonaisvaltaisen koulustrategian eri ulottuvuuksia 

Tätä työtä täydentävät päätöksentekijöille, opettajille ja koulujen johtajille suunnatut vuonna 2024 laaditut suuntaviivat, joiden tarkoituksena on edistää hyvinvointia ja mielenterveyttä kouluissa. Suuntaviivat perustuvat asiantuntijaryhmän laajaan tietämykseen ja ensi käden kokemukseen ja sisältävät 11 suositusta sekä vinkkejä ja innostavia käytäntöjä, jotka liittyvät kattavien ja yhdennettyjen strategioiden kehittämiseen. Niissä korostetaan ennaltaehkäisyä ja koulun ulkopuolisten yhteisöjen, erityisesti perheiden, kuntien ja muiden sektorien, kuten terveydenhuollon, toimijoiden osallistamista.