Koulutus on tärkeää työllisyydelle ja EU:n taloudelle
Toimiva koulutusjärjestelmä auttaa sovittamaan työvoiman osaamista EU:n talouden tarpeisiin.
EU tarvitsee ammattitaitoista työvoimaa, jonka avulla se voi maksimoida tuottavuuden ja turvata innovoinnin nykyajan yhä globalisoituvammassa maailmassa. Tuloksellinen koulutuspolitiikka voi myös edistää henkilökohtaista kehitystä, kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja parantaa tasa-arvoa. Sillä on myös tärkeä rooli yhteiskuntaan kuulumisen ja integroitumisen kannalta.
Tuoreiden tietojen mukaan epäsuhta koulutuksen tuottaman ammattitaidon ja työmarkkinoiden tarpeiden välillä on kuitenkin kasvamassa. Tuoreiden tietojen mukaan jopa 20 prosentilla EU:n työikäisestä väestöstä on heikko luku- ja laskutaito.
Tämä rajoittaa henkilökohtaisen kehityksen potentiaalia ja työllistymismahdollisuuksia. Se myötävaikuttaa myös talouden kasvun hidastumiseen.
EU:n rooli koulutuksen tehostamisessa
Kukin EU:n jäsenmaa on vastuussa omasta koulutusjärjestelmästään, mutta EU:lla on tärkeä rooli näiden järjestelmien parantamis- ja uudenaikaistamispyrkimysten tukijana ja täydentäjänä.
EU:n Eurooppa 2020 -kasvustrategiassa tavoitteena on vähentää koulunkäynnin keskeyttävien nuorten osuus alle 10 prosenttiin ja lisätä korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
EU-tason toimien tavoitteet, välineet ja järjestelyt esitetään eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa (ET 2020). Näiden puitteiden mukaan toimitaan vuoteen 2020 asti.
Edistymistä seurataan indikaattoreiden ja vertailuarvojen avulla. Eurooppa 2020 -strategian ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä:
- EU tekee maakohtaisia analyyseja, joilla tuetaan EU-maiden koulutuspolitiikan kehittämistoimia ja seurataan uudistuksia. Analyyseissa tarkastellaan EU:n, kansallisen ja alueellisen tason haasteita. Niiden avulla pyritään tukemaan vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen levittämistä sekä tunnistamaan investointitarpeita.
- EU-maille voidaan antaa joka vuosi maakohtaisia suosituksia, joilla niitä ohjataan uudistusten toteuttamisessa.
- EU edistää myös monenlaisia kuulemis- ja yhteistyötoimia, joissa on osallisina eri sidosryhmiä, kuten koulutuslaitoksia, kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman edustajia sekä työmarkkinajärjestöjä.
Euroopan koulutus- ja nuorisofoorumi tarjoaa puolestaan koulutus- ja nuorisoalan sidosryhmille tilaisuuden näkemysten vaihtoon.