Tausta

Itäinen kumppanuus on politiikkaa, jonka tavoitteena on syventää ja vahvistaa EU:n ja sen jäsenmaiden suhteita kuuteen itäiseen kumppanimaahan: Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. 

Niiden kanssa käydään keskustelua neljällä foorumilla, joilla ovat aiheina 

• instituutioiden ja hyvän hallintotavan lujittaminen
• talouskehitys ja markkinamahdollisuudet
• yhteydet, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastonmuutos
• liikkuvuus ja ihmisten väliset yhteydet

Koulutuspoliittinen vuoropuhelu

Koulutusta, nuorisoa ja kulttuuria käsitellään neljännellä foorumilla, jolla keskustellaan myös muuttoliikkeestä, liikkuvuudesta, yhdennetystä rajaturvallisuudesta sekä tutkimuksesta ja innovoinnista. 

Itäisen kumppanuuden huippukokouksessa vuonna 2017 perustettiin koulutus-, nuoriso- ja kulttuuripaneeli. Paneeli tarkastelee nuoriso- ja koulutuspaketin tavoitteiden 18 ja 19 täytäntöönpanoa ja johtaa keskustelua koulutuksesta, kulttuurista ja luovista aloista, nuorten osaamisesta, yrittäjyydestä ja työllistettävyydestä. 

Paneeli edistää koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista, kansainvälistämistä ja digitalisointia (verkko-opiskelua). Lisäksi se pyrkii laajentamaan epävirallisen koulutuksen tunnustamista ja tukee kulttuurialan ja luovien alojen kehittämistä itäisissä kumppanimaissa. 

Painopisteitä ovat: 

• nuorten tukeminen ja voimaannuttaminen edistämällä osallistavaa ja näyttöön perustuvaa nuorisopolitiikkaa; 
• nuorten koulutuksen ja työelämään pääsyn edistäminen käymällä vuoropuhelua politiikoista ja instituutioista.

Tausta

Euroopan komissio on sitoutunut vuoden 2011 tiedonannon ja vuoden 2016 uudelleentarkastelun myötä vahvistetussa Euroopan naapuruuspolitiikassaan tukemaan 

• korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamista;
• Välimeren eteläpuolisten maiden opiskelijoiden, opettajien, yliopistohenkilökunnan ja nuorten liikkuvuutta.

EU:n yhteistyövälineet

Komissiolla on erilaisia kansainvälisen yhteistyön ohjelmia ja aloitteita korkeakoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja nuorisoon liittyvien tavoitteiden edistämiseksi, kuten:

• Erasmus+ korkeakoulutuksen ja nuorisoasioiden alalla
• Marie Skłodowska-Curie -toimet tutkijoiden liikkuvuuden tukemiseksi
• Euroopan koulutussäätiö ammatillisen koulutuksen järjestelmien uudistamisen edistämiseksi.

Tausta

EU käynnisti vuonna 2012 koulutusalan yhteistyön Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon*, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian kanssa. 

Vuosittain järjestetään ministeritason kokouksia, joissa määritellään yhteiset painopisteet, keskustellaan uusimmista toimintalinjoista ja uudistustoimista ja päätetään alueellisen yhteistyön ja EU:n tuen kohdeaiheista. 

Länsi-Balkanin koulutusfoorumin yhdeksäs ministerikokous järjestettiin verkossa yhdessä tutkimus- ja innovointifoorumin kanssa 2.12.2020. Yhteisen ministerifoorumin päätavoitteena oli keskustella ja sopia uudesta Länsi-Balkanin toimintasuunnitelmasta innovaation, tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin, nuorisoasioiden ja urheilun aloilla ja sen tekstistä. 

Ministerifoorumi kannustaa toimijoita alueelliseen yhteistyöhön ja viestintään muun muassa yhdistämällä resursseja ja jakamalla parhaita käytäntöjä muiden Länsi-Balkanin maiden, EU:n toimielinten ja jäsenmaiden kanssa. Se myös järjestää yhteisiä hankkeita, selvityksiä ja tapahtumia. 

Tämän vuoropuhelun pitkän aikavälin tavoitteena on auttaa Länsi-Balkanin maita niiden uudistuspyrkimyksissä ja valmistella niitä tulevan EU-jäsenyyden velvoitteisiin ja esimerkiksi osallistumaan täysimääräisesti EU:n koulutusohjelmiin.

* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Tausta

Vuonna 2017 järjestetyssä Afrikan unionin ja EU:n huippukokouksessa oli pääaiheena investoiminen nuorisoon osallistavan kasvun ja kestävän kehityksen vauhdittamiseksi. Kokouksessa keskusteltiin väestönkasvusta, muuttoliikkeestä, nuorisosta, työllisyydestä ja osaamisesta. 

Kummankin maanosan valtionpäämiehet vahvistivat sitoumuksensa investoida nuoriin, koulutukseen ja osaamiseen. EU jo toteuttaakin tätä sitoumusta hyväksyttyään 400 miljoonan euron rahoituksen yleisafrikkalaiselle ohjelmalle vuosiksi 2018–2020. 

Yksi erinomainen esimerkki EU:n ja Afrikan unionin välisestä yhteistyösuhteesta on Afrikan ja EU:n strateginen kumppanuus, johon osallistuu 107 yliopistoa 41:stä Afrikan maasta, alueellisia elimiä ja opiskelijoita. Vuoropuhelu on johtanut seuraaviin aloitteisiin:

• Tuning Africa -aloite on yhteistyöprosessi, jossa kartoitetaan eri aloilla tarvittavaa osaamista. Prosessissa tarkistetaan opinto-ohjelmia siten, että opiskelijat voivat hankkia taitoja, jotka edistävät menestystä työmarkkinoilla.
• HAQAA-aloitteella tuetaan yleisafrikkalaista laadunvarmistus- ja akkreditointijärjestelmää. Erityisesti sillä tuetaan yleisafrikkalaisten standardien ja ohjeiden kehittämistä korkea-asteen koulutuksen laadunvarmistusta varten, korkeakoulutuksesta vastaavien alueellisten ja kansallisten elinten valmiuksien kehittämistä sekä institutionaalisen arvioinnin parantamista.

Näitä kahta aloitetta on sittemmin uudistettu, ja vuonna 2019 on määrä käynnistää kaksi uutta lippulaivahanketta. EU aikoo tukea afrikkalaisten opiskelijoiden ja alumnien yhdistystä, jotta nuorten näkemykset otettaisiin huomioon koulutusprosesseissa ja -politiikoissa sekä innovatiivisissa käytännöissä. EU on myöntänyt lisärahoitusta pilottihankkeelle, jolla edistetään liikkuvuutta afrikkalaisten ja eurooppalaisten ammatillisen koulutuksen tarjoajien ja oppilaitosten välillä. Aloitteella tuetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja johtajien ammatillista kehitystä ja lisätään sitä kautta opiskelijoiden osaamista.

Afrikka osallistuu aktiivisesti myös Erasmus+ -ohjelmaan, ja afrikkalaisille tutkijoille annetaan tukea Marie Skłodowska-Curie -toimista. Afrikan sisäinen akateeminen liikkuvuusohjelma rahoittaa kumppanuuksia ja liikkuvuutta Afrikan yliopistojen välillä.

Koulutuspoliittinen vuoropuhelu

EU ja Brasilia ovat antaneet koulutusalan yhteistyötä koskevan yhteisen julistuksen. Komissio ja Brasilian opetusviranomaiset ovat käyneet koulutuspoliittista vuoropuhelua ja järjestäneet asiaa käsittelevän symposiumin.

Tausta

EU ja Kiina ovat tehneet kymmenen viime vuoden aikana tiivistä koulutukseen, kulttuuriin, monikielisyyteen ja nuorisoon liittyvää yhteistyötä. 

Yhteistyö on hallinnon tasolla sisältänyt säännöllisiä alan politiikkaa käsitteleviä keskusteluja sekä konkreettisella tasolla yhteisiä hankkeita ja tapahtumia.

Kaikki nämä toimet ovat olleet vuodesta 2012 lähtien osa EU:n ja Kiinan kansalaisten välistä korkean tason vuoropuhelua, joka muodostaa EU:n ja Kiinan suhteiden kolmannen pilarin.

Se täydentää kahta muuta pilaria, jotka ovat taloutta ja kauppaa koskeva korkean tason vuoropuhelu ja korkean tason strateginen vuoropuhelu. 

Kansalaisten välisen korkean tason vuoropuhelun kokouksia järjestetään suunnilleen joka toinen vuosi, ja niitä isännöivät vuorotellen EU ja Kiina. Komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto järjesti EU:n ja Kiinan kansalaisten välisen korkean tason vuoropuhelun viidennen kokouksen 9.–10.11.2020. Edellinen kokous pidettiin Shanghaissa vuonna 2017.

Kansalaisten välinen korkean tason vuoropuhelu muodostaa puitteet kaikenlaisille ihmisten välistä vuorovaikutusta koskeville EU:n ja Kiinan yhteisille aloitteille. Nämä aloitteet perustuvat johtotason keskustelujen tuloksiin ja johtavien virkamiesten kokouksiin, joissa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteita, jaetaan parhaita käytäntöjä ja kartoitetaan mahdollisia tulevaisuuden yhteistyöaloja.

Kansalaisten välisellä korkean tason vuoropuhelulla pyritään rakentamaan keskinäistä luottamusta ja lujittamaan kulttuurien välistä yhteisymmärrystä EU:n ja Kiinan välillä.

Yhteinen lehdistötiedote:

Tausta

EU:n ja Intian yhteistyö koulutuksen alalla kattaa muun muassa seuraavia aiheita: 

• korkeakoulutuksen nykyaikaistaminen
• akateeminen huippuosaaminen
• opiskelijoiden liikkuvuus ja tiedekuntien väliset vaihdot
• ammatillinen koulutus
• elinikäinen oppiminen
• avoimuus
• koulutuksen laatu ja tasa-arvoisuus 
• pätevyyden tunnustaminen

EU ja Intia ilmoittivat huippukokouksessaan vuonna 2008 aikovansa edistää koulutus- ja kulttuurialan vuoropuhelua ja yhteistyötä. Valittuja aiheita ovat ammatillinen ja tekninen koulutus, tutkintojen tunnustaminen, korkeakoulutuksen nykyaikaistaminen laatua, avoimuutta ja kumppanuutta painottaen sekä kielitaidon edistäminen.

Tausta

Euroopan komissio ja Meksikon opetusviranomaiset ovat käyneet vuodesta 2010 koulutuspoliittista vuoropuhelua hallinnon tasolla.

Korkean virkamiestason keskusteluissa käsitellään molemmille tärkeitä aiheita, jaetaan parhaita käytäntöjä ja määritetään tulevaisuuden konkreettisia yhteistyöaloja. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kannustaa yhteistyöhön korkea-asteen koulutuksen alalla sekä edistää liikkuvuutta EU:n ja Meksikon välillä.

Tausta

Toukokuussa 2012 antamassaan yhteisessä julkilausumassa EU ja Etelä-Afrikan tasavalta tunnustivat koulutuksen ratkaisevan merkityksen osaamisyhteiskuntien ja -talouksien kehityksessä sekä kasvun ja työllisyyden edistämisessä.

Sittemmin on järjestetty neljä EU:n ja Etelä-Afrikan johtavien virkamiesten kokousta, joissa on jaettu muun muassa korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen, innovointiin sekä korkea-asteen opetuksen ja tutkimuksen nykyaikaistamiseen liittyviä parhaita käytäntöjä. 

Strateginen vuoropuhelu on tarjonnut tilaisuuden keskustella molemmille tärkeistä aiheista, jakaa parhaita käytäntöjä, kehittää yhteistyöohjelmia ja kartoittaa molemmille tärkeitä konkreettisia aloja jatkoa ajatellen.

Tausta

EU ja Etelä-Korea tekevät yhteistyötä erityisesti korkeakoulutuksen alalla tunnustaen sen olennaisen vaikutuksen kilpailukykyisen osaamistalouden kehittämiseen ja kasvun ja työpaikkojen lisäämiseen. 

Tähänastinen yhteistyö sekä opiskelija- ja henkilöstövaihto-ohjelmat ovat olleet onnistuneita, mutta vuorovaikutusta tarvittaisiin lisää. EU ja Etelä-Korea ilmoittivatkin vuoden 2013 huippukokouksessaan aikomuksestaan lujittaa yhteistyötä edistämällä politiikkakeskustelua ja yhteisiä hankkeita korkeakoulutuksen alalla. 

Ensimmäisessä koulutuspoliittisessa keskustelussa käsiteltiin käytännön tapoja lujittaa korkeakoulutusta koskevaa yhteistyötä jakamalla parhaita käytäntöjä, kehittämällä politiikkaa ja lisäämällä tietämystä. Toinen keskustelu käytiin Etelä-Koreassa vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä.

Tausta

Yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa tuetaan akateemiselle yhteistyölle kaikkialla maailmassa tarkoitetuilla EU:n ohjelmilla sekä niitä täydentävillä aloitteilla, mukaan lukien Fulbright-ohjelman kahdenvälinen osa EU:n kanssa tehtävää yhteistyötä varten. 

Fulbright-Schuman -ohjelma

Yhdysvaltojen ulkoministeriö ja Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosasto rahoittavat yhdessä Fulbright-Schuman -ohjelmaa, jota hallinnoi Yhdysvaltojen ja Belgian välisen koulutusvaihdon komitea. Tästä ohjelmasta on annettu vuodesta 1991 lähtien rahoitusta Yhdysvaltojen ja EU:n kansalaisille Yhdysvaltojen ja EU:n suhteita, EU:n politiikkaa tai EU:n toimielimiä koskevia perustutkinto- ja jatko-opintoja, tutkimusta ja luentoehdotuksia varten.

EU:n ja Yhdysvaltojen Young Leaders Seminar

EU:n ja Yhdysvaltojen Young Leaders Seminar on foorumi, jolla edistetään ihmisten välisiä yhteyksiä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Se on syntynyt komission ja Yhdysvaltojen ulkoministeriön yhteistyön tuloksena. Ensimmäiseen seminaariin osallistui 50 nuorta johtajaa Yhdysvalloista ja Euroopasta. Siinä käsiteltiin maahanmuuttajien ja pakolaisten taloudellisen, koulutuksellisen ja kulttuurisen integraation mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Toinen seminaari kokosi yhteen samankaltaisen joukon keskustelemaan työn tulevaisuudesta, teknologian asemasta, tulevan työvoiman osaamisesta sekä muuttuvan työympäristön sosiaalisista vaikutuksista.

Korkeakoulutuksen nykyaikaistaminen: EU:n ja Yhdysvaltojen vertaileva Tuning-selvitys

Osana Bolognan prosessia korkeakoulutuksen uudistamiseksi EU:n ministerit sopivat, että korkea-asteen oppilaitosten olisi määriteltävä tutkinto-ohjelmansa tuotosperusteisesti ja lisättävä ohjelmien opiskelijakeskeisyyttä, jotta ne valmistaisivat opiskelijoita parhaiten tulevaan rooliinsa yhteiskunnassa. Euroopassa käynnistettiin tätä varten Tuning Educational Structures in Europe -hanke, jonka välineillä pyritään parantamaan opiskelijoiden valmiuksia työmarkkinoille siirtymisessä. Vastaavanlaista menettelyä käytetään maailmalla yhä enemmän.