Jäsennelty vuoropuhelu EU-maiden kanssa digitaalisesta koulutuksesta ja osaamisesta

Kaikille avoimen laadukkaan ja osallistavan digitaalisen koulutuksen toteuttaminen on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Tarvitaan sekä hallitusten, oppilaitosten ja yksityisen sektorin että kansalaisten sitoutumista, jotta EU:hun voidaan luoda toimiva digitaalinen koulutusekosysteemi.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehotti unionin tilaa käsittelevässä puheessaan vuonna 2021 johtajia kiinnittämään asiaan huomiota ja käymään digitaalisesta koulutuksesta ja osaamisesta jäsenneltyä vuoropuhelua huipputasolla. EU-maiden kanssa käytävä jäsennelty vuoropuhelu digitaalisesta koulutuksesta ja osaamisesta käynnistettiin lokakuussa 2021, ja sen tavoitteena on lisätä digitaalisen koulutuksen ja osaamisen poliittista näkyvyyttä ja sitoumuksia sen edistämiseen, jotta Eurooppa voi saavuttaa vuodelle 2030 asetetut kunnianhimoiset tavoitteensa.

Jäsennelty vuoropuhelu käytiin EU:n tason keskusteluissa sekä komission ja yksittäisten EU-maiden edustajien välisisissä kahdenvälisissä tapaamisissa. Näissä keskusteluissa valtionhallinnon edustajat ja monenlaiset sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt ja yksityisen sektorin toimijat, pääsivät vaihtamaan ajatuksia. Vuoropuhelua ohjasi ajatus koko hallinnon kattavasta lähestymistavasta, jossa eri hallinnonalat tekevät yhteistyötä. Tällä tavalla saatiin yhdistettyä eri politiikan aloja, kuten

• koulutus
• digitalisaatio
• työllisyys- ja sosiaaliasiat
• rahoitus ja investoinnit.

Tavoitteet

• Keskitytään keinoihin, joilla saavutetaan kunnianhimoiset kansalliset ja eurooppalaiset digitaalisen koulutuksen ja osaamisen tavoitteet.
• Otetaan käyttöön EU:n välineitä, joilla tuetaan EU-maita niiden tehdessä lisäuudistuksia vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Lisätään digitaalisen koulutuksen ja osaamisen poliittista näkyvyyttä ja sitoumuksia niiden kehittämiseen.
• Vaikutetaan EU:n tuleviin toimiin, erityisesti suunniteltuihin digitaalista koulutusta ja osaamista koskeviin aloitteisiin sekä digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman valmisteluun. 
• Kannustetaan politiikan eri osa-alueita, kuten koulutusta, työllisyyttä, digitalisaatiota ja valtion varoja, käsitteleviä ministeriöitä tekemään yhteistyötä, jota täydennetään koulutuksen, infrastruktuurin, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja innovointi-, teknologia- ja tutkimusyhteisön sidosryhmien asiantuntemuksella.

Keskeiset toimet

• yhteiset keskustelut EU-maiden kanssa digitaalista koulutusta ja digitaalisia taitoja käsittelevien kansallisten koordinaattorien korkean tason työryhmässä
• kahdenväliset vuoropuhelut EU-maiden kanssa
• sidosryhmien kuuleminen
• ehdotusten valmistelu neuvoston suosituksiksi onnistuneen digitaalisen koulutuksen keskeisistä mahdollistavista tekijöistä ja digitaalisten taitojen tarjonnan parantamisesta koulutuksessa
• palautteen antaminen digitaalinen vuosikymmen -ohjelmasta ja kansallisista etenemissuunnitelmista

Tulokset

• EU-maiden lisääntynyt poliittinen sitoutuminen digitaalista koulutusta ja osaamista koskeviin EU:n tavoitteisiin
• kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen
• tiedon lisääntyminen koulutusjärjestelmien onnistuneen digitaalisen siirtymän keskeisistä tekijöistä ja digitaalisten taitojen parantamisesta

Aikataulu

Neuvoston suositus onnistuneen digitaalisen koulutuksen keskeisistä mahdollistavista tekijöistä

Neuvoston suosituksessa hahmotellaan nykyaikaiset investointeja, hallintoa ja valmiuksien kehittämistä koskevat puitteet tehokkaan ja osallistavan digitaalisen koulutuksen varmistamiseksi.

Digitaalinen koulutus on olennaisen tärkeää koulutusjärjestelmien häiriönsietokyvyn, saavutettavuuden, laadun ja osallistavuuden tukemisessa sekä sen mahdollistamisessa, että oppijat voivat menestyä digitaalisessa nykymaailmassa.

Koronaviruskriisi paljasti koulutusalan järjestelmällisen digitalisaation tarpeen. Jäsennellyn vuoropuhelun tulosten pohjalta neuvoston suosituksessa kehotetaan kaikkia EU-maita varmistamaan kattava pääsy osallistavaan ja laadukkaaseen digitaaliseen koulutukseen ja kuromaan umpeen digitaalista kuilua.

Tavoitteet

Tällä suosituksella pyritään edistämään tarvittavia kansallisia rakenteellisia uudistuksia EU-maissa, jotta voidaan tukea tehokkaasti koulutusalan digitaalista siirtymää. Tavoitteiseen pyritään seuraavin keinoin:

• laaditaan johdonmukaiset strategiat, joissa käsitellään erityisesti digitaalista koulutusta ja osaamista
• tehostetaan toimintapolitiikkaa koskevaa palautetta parantamalla digitaalisen koulutuspolitiikan seurantaa ja arviointia sekä sisällyttämällä niistä saatavat tulokset entistä nopeammin politiikan päivittämiseen
• sovelletaan koko hallinnon kattavaa lähestymistapaa digitaaliseen koulutukseen sekä vahvistetaan yhteistyötä ja koordinointia sidosryhmien kanssa ja niiden välillä, yksityinen sektori mukaan luettuna
• luodaan ja vahvistetaan kumppanuuksia opettajien kanssa varmistaen samalla, että kaikilla opettajilla, kouluttajilla ja henkilöstön jäsenillä on mahdollisuus saada digitaalista koulutusta, ja tuetaan kaikkien oppilaitosten digitaalisten valmiuksien kehittämistä
• tehdään tasapuolisia ja vaikutuksiin keskittyviä investointeja laadukkaaseen ja osallistavaan digitaaliseen koulutukseen

Keskeiset toimet

• keskustelut digitaalista koulutusta ja osaamista koskevassa jäsennellyssä vuoropuhelussa (2022)
• sidosryhmäkuulemiset (2022)
• komission ehdotus neuvoston suositukseksi (huhtikuu 2023)
• onnistuneen digitaalisen koulutuksen keskeisiä mahdollistavia tekijöitä koskevan neuvoston suosituksen hyväksyminen (marraskuu 2023)

Aikataulu

Rahoitus

Toimea rahoitetaan EU:n Erasmus+ -ohjelmasta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -ohjelmasta.